Rahansyöjälamput
Energiansäästölamput,
nuo elohopeaa sisältävät ongelmajäteihanuudet, jotka ovat hehkulamppuja kalliimpia
suhteessa käyttöikään, värientoistokyky on huonompi, ja hyöty
energiankulutuksessakin on Suomen olosuhteissa hyödytön 70% ajasta johtuen lämpöenergian käyttökelpoisuudesta, koska se lämpö mitä lamppu tuottaa mahdollistaa patterin kääntämisen pienemmälle.
Hehkulamppu maksaa n. 0,5e, energiansäästölamppu n. 13e. Elinikä hehkulampulla
on n. seitsemäsosa energiansäästölampusta
(jos ei vertaa kalliimpaan, hitaasti syttyvään ja todella hitaasti valotehon
normalisoivaan lamppuun joka kestää korkeintaan 20x pidempään, en tiedä kuka tällaista haluaisi, joskin tämäkin olisi kalliimpi vaihtoehto kuin hehkulamput). Näin siis
energiasäästölampun osto/ylläpito maksaa aikajaksossa 13e, hehkulampun
3,5e.
Lainaus Motiva: "Kun otetaan huomioon hehkulamppujen korvaamisesta
aiheutuva lämmitysenergian lisätarve, vähenee energiankulutus silti 32
GWh eli 1 600 sähkölämmitteisen pientalon lämmitysenergian kulutuksen
verran."
Koko
Suomi maksaa siis aivan törkeää ylihintaa ko. lampuista saavuttaaksemme
aivan olemattoman energianvähentämisen (Suomen sähkön kulutus 86900
gigawattituntia 2008). Lasketaan: 32/86900=0,000368 on noin 0,0368% energiankulutuksesta. Paljonko tämä vähennys maksaa?
Lainaus: WWF "Suomessa on noin
2,7 miljoonaa asuinhuoneistoa. Näissä on siten arviolta käytössä noin 50
miljoonaa hehkulamppua. Näiden korvaaminen maksaisi noin 50 x 13 €= 650
miljoonaa €, josta arvonlisäveron osuus olisi 143 miljoonaa €."
Monet varmasti kysyvät että kuinka paljon 32 gwh:n säästö vähentää Suomen sähkölaskua. 3.5 miljoonaa euroa hinnalla 10.99 senttiä per kwh (vuoden -06 keskiarvohinta Suomessa). Vertaa tätä lukua energiansäästölamppujen vaihtokustannuksiin jotka ovat sen 650 miljoonaa euroa.
Nyt monet sanovat mielessään että: "Mutta energiansäästölamputhan vähentävät CO2-päästöjä 200.000 tonnia vuodessa!"
No ei. Tuo vähennys lasketaan ottamatta lämpöenergian hyödyntämistä huomioon. Se on laskettu vähennyarvolla 1000gwh, vaikka korjattu arvo on se 32gwh.
Katsokaa uutinen vielä energiansiirron lisäkuluista: http://www.uusisuomi.fi/raha/101076-lehti-sahkolaskut-rajahtavat-pian-kasiin-%E2%80%93-%E2%80%9Dtolkuton-korotus%E2%80%9D?cmp=suosituimmat
Pienituloinen saa kiittää ympäristöliikettä ensin tuosta ja nyttemmin energiaveron nostamisesta joka iskee pienituloisiin suhteellisesti pahiten.
Kiitos ja kumarrus, sekä pienoinen vitutus. Korjauksia, kommentteja ja tappouhkauksia otetaan vastaan ja niitä jopa arvostetaan. Käytetyt arvot ovat 2-4v vanhoja jotta vertailukelpoisuus säilyisi arvojen välillä.
Lähteistö: http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/vaikuta_hankinnoilla/valaistus/ene...
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/martikainen_lamput.pdf
http://www.energia.fi/fi/ajankohtaista/lehdistotiedotteet/2007/s%C3%A4hk...
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hiljaista on ollut... älä kuitenkaan tulkitse sitä erimielisyyden osoitukseksi.
Blogisi on täyttä asiaa ja valitettavasti juuri tuosta on kyse. Hirveällä Hypellä saatiin ihmiset ottamaan valaistusfunktionsa täyttämiseen lähes 20 x kalliimpi hyödyke. Miten muuten olisi mahdollista vaihtaa maailmanlaajuisesti 0,35€ toimiva tuote 13 € toimivaan mutta ei yhtä miellyttävää valoa antavaan tuotteeseen kuin ympäristöhysterian avulla?
Beats me.
Ei ole virheitä.
Laskeppa seuraavaksi kuinka järkevää on laittaa 500 Miljoonaa/vuosi junaliikenteeseen.
Ja sitten voit laskea kannaattaako tuolla laskutaidolla jäädä Suomeen.
Koska kaippa sen täytyy johtua laskutaidon yleisestä puutteesta että päätöksenteko on tällaista.
Aloita vaikka täältä:
http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/11a4b027e6f6d43e206f60bbf8eba6e0/12842...
Ja täältä voit löytää lisää ihmeteltävää:
http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/77965e71e4d260f965e47e2dcb800134/12842...
No tässä teille numerot v.2009 budjetista. V.2010 luvut on näköjään uuden trafin ansioista niin iloisesti sekaisin ettei niitä pyste edes kaivamaan esiin.
Liikenne ja Viestintäministeriö 2 160 Miljoonaa
Yleishallintoa 349 Miljoonaa
Viestintä, tutkimus yms. Puuhastelut n. 140 miljoonaa
Tie, Rata, Lento ja Vesiliikenteelle 1 661 Miljoonaa
Josta TIENKÄYTTÄJILLE 809 Miljoonaa
JUNAMIEHILLE 613 Miljoonaa
Vesiliikenteelle 228 Miljoonaa
Lentoliikenteelle 10,6 Miljoonaa
Tarkastellaan vielä tulopuolelta pari suuntaa antavaa esimerkkiä:
Autovero 1075 Miljoonaa
Ajoneuvovero 639 Miljoonaa
Väylämaksut (Laiva) 75 Miljoonaa
Lentoliikenteen Valvonta 6,7 miljoonaa
Ratavero 20 Miljoonaa
Lisäksi pitäisi jakaa vielä energiaveroista (3 328 Milj), ja ALVeista osuudet autoliikenteelle.
Ihmetteleppä tuon aiemman linkkaamani listan hankkeita, Löydätkö yhtään kannattavaa? (H/K yli 1,0) Et löydä. Silti mm. Seinjoki - Vaasa väliä sähköistetään täyttä häkää.
Laskeppa vaikka Seinäjoki-Oulu välin kannattavuus, kun sinne investoidaan 800 Miljoonaa. Matkustaja määrät ja rahtimäärät löydät siitä ekasta linkistä. Matkustajat sivulta 37 (n. 1,1 miljoonaa/ vuosi)ja Rahdin netto tonnit sivulta 50 (2,4-5,6 Miljoonaa tonnia/vuosi)
Tästä linkistä voit tarkistaa mitä ao. hanke maksaa:
http://www.rhk.fi/hankkeet/rakennuttaminen/ratahanke_seinajoki-oulu/
H/K laskelmista todetaan hienosti, että nopeuden noston kannattavuus on 2.0, Mitäs mieltä sinä olet.
Hyvä Pyry! Tämä laskelmasi nyt taas osoittaa ainakin sen, että sellaiset ratkaisut, jotka lämpimämmän ilmaston Euroopassa voivat edes jossain määrin ollakin järkeviä, Suomen kylmissä oloissa muuttuvat typerehtimiseksi. Vaikkapa Italiassa suuren osan vuodesta hehkulamun tuottama lämpö olisi ylilämpöä, jota sitten vielä poistetaan ilmastoinnin avulla. Suomessa hehkulampun lämpö on ollut ylilämpöä... no, lähinnä vain viime kesän helteillä. Mutta kukapa lamppua Suomen kesässä sytyttääkään? :)
EU-direktiiveihin palatakseni meille on sälytetty noudatettavaksi myös elintarvikehygienian osalta käsittämättömiä säädöksiä, jotka löytävät Etelä-Euroopassa perustelunsa, mutta joita siellä ei noudateta. Meillä taas kylmässä ilmastossa joitain asioita voisi tehdä perinteisin tavoin, mutta ei: direktiivejä on seurattava orjallisesti, vaikka sillä sitten näivetetään mm. saaliin myyntiin tähtäävä sisävesikalastus, tilatuotteiden valmistus jne.
Lisää kriittisiä kirjoituksia! Esittämäsi yksityiskohdat tuovat uskottavuutta, mutta itse olisin uskonut vähemmälläkin. Ehkä keskustelua saa aikaan enemmän, jos aluksi perustelee vähemmän? Perustelut voi nostaa esille vasta sittenkin, kun joku haastaa näkemyksesi.
Tämä hyöty on varsin mitätön, mutta olisiko ympäristöväellä mielessä myös se, että tilavuudessa jätettä syntyy arvoillasi laskien sen seitsemän kertaa vähemmän (koko on osapuilleen sama), olkoonkin että se on ongelmajätettä eikä vain lasia ja metallia sekajätteen vaivana? Muistatko, onko tällaista perustelua edes käytetty, vai onko luvattu ihanuus juuri tuo energian "säästö"?

Kommentoi 9 kommenttia